maanantai 13. huhtikuuta 2015

Ötököistä eroon ilman vahvoja kemikaaleja

Tälläinen kaveri oli muuttanut Cayenne Long Slimin lehdelle asustelemaan. Toivottavasti on torjuttavissa mäntysuovalla.
Kyseessä toivottavasti kirva?
Kyseessä toivottavasti kirva?

Aika paljon olen ottanut selvää, luonnonmukaisesta torjunnasta, monessa teho-aineena on mäntysuopa, rypsiöljy ja valkosipuli.

Tein koemielessä oman sekoituksen, joka pitäisi periaatteessa toimia pehmeäihoisille vihulaisille, kirvoille ym.

Kirvojen torjunta

  • 1dl nestemäistä mäntysuopaa
  • 1rl rypsiöljyä
  • 4 valkosipulin kynttä puristettuna
  • 2 litraa vettä


Valmistus

  • Valkosipulit puristetan/murskataan pieneen vesimäärään ja annetaan liota yön yli. Yli yön lionnut liemi suodatetaan kahvisuodattimen läpi.
  • Lisää kaikki aineet yhteen ja sekoita kunnolla.

1 kommentti:

  1. Luonnonmukainen torjunta on nykyään suosiossa. Syynä lienee se, että aikaisemmin pumpattiin suuria määriä myrkkyjä ja niitä jäi sitten myös kasveihin. Myös tuholaisten residenssi kasvoi ja jälleen tarvittiin voimakkaampia myrkkyjä. Nykyisin torjuntaeliöt ovat paljolti syrjäyttäneet myrkkyjä. Eliöt ovat erittäin hyviä ja saalistavat tehokkaasti ympäri kasvustoa. Niillä tosin ei pyritäkään täydelliseen tuholaisten torjuntaan, vaan ainoastaan tuholaiskannan kurissapitoon. Tämä ikävä kyllä tuo sen lieveilmiön, että kaupasta tuotavat kukkaset ja muut viherkasvit kantavat suurella todennäköisyydellä tuholaisia mukanaan.

    Itse olen käyttänyt myrkyttömänä torjuntavaihtoehtona yksinkertaisimmillaan pelkkää kylmää vettä. Juuri eilen pesin taimien uudelleen ruukutuksen yhteydessä lehdiltä pois kirvoja. Painepulloon viileää tai kylmää vettä ja sitten paineella suihkii lehdet läpi. Homma toimii vielä siinä vaiheessa kun kasvit voi siirtää pois kasvupaikalta esim. ulos ja kääntää ylösalaisin. Myöhemminkin homma toimii, mutta on hankalempaa ja ötökät tippuvat kasvuston juurelle. Myös manuaalista poimintaa ei pidä unohtaa. Se toimii silloin kun kirvoja on vain muutamia.

    Paras torjuntakeino on pitää olosuhteet epäsuotuisina tuholaisille. Vesipesu ei välttämättä poista ongelmaa, mutta se ei ole eduksikaan tuholaisille. Punkkien kanssa ilmankosteuden pito hieman korkeammalla auttaa pitämään kannan poissa tai vähäisenä. Muhiva ongelma puhkeaakin usein silloin kun olosuhteet muuttuvat tuholaisille suotuisiksi. Punkkien ihanne ilmankosteus on 30 %RH tai alle. Tuholaisten torjunnassa onkin tärkeää aloittaa tutustumalla niiden tapoihin, esiintymisolosuhteisiin ja ennen kaikkea elinkaareen.

    Useasti käytetty öljy estää tuholaisia hengittämästä, vaikeuttaa niiden liikkumista ja kovettaa munat pilalle. Mäntysuovan käyttö on eräänlainen legenda ja se juurtaa todennäköisesti juurensa suovan (kalisaippua) käyttöön torjunta-aineena. Mäntysuopapullossa oli aikoinaan torjuta-aineohjekkin, mutta nykyiset mäntysuovat ovat käsitykseni mukaan jo eriainetta kuin vanhemmat mäntysuovat. Suopaa siinä lienee vain nimessä. Toki mäntysuopa toimii hyvänä pintajännitteen laskijana, joka takaa paremman vettymisen. Hyvä vettyminen tavoitetaan myös muutamalla tipalla Fairyakin. Itse ole hieman skeptinen mäntysuovan tehoon ja sen käytön syy torjunnassa on jäänyt itselläni hieman hämärän peittoon.
    Öljy on tehokas, mutta sottaa, vaikeuttaa kasvien hengittämistä ja pahimmassa tapauksessa antaa hyvän kasvualustan homeelle syksyisessä kasvihuoneessa.

    Luonnonmukainen torjunta on erinomainen juttu ja siitä löytyy paljon tietoa vanhemmista puutarhakirjoista. Kirjastosta kannattaakin tiirailla vanhoja puutarhakirjoja. Nokkonen on yksi yleisesti käytetty torjunta-aine ja se antaa samalla kasveille lehtilannoituksena typpeä. Pyretrum päivänkakkarasta saadaan pyretriiniä. Pyretriini on käytetty osa-aine monissa kaupallisissa tuotteissa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Pyrethrum
    http://en.wikipedia.org/wiki/Johann_Zacherl

    VastaaPoista